Etusivulle

Professori Hannes Lohen tutkimusryhmällä on uusia kaikkia rotuja koskevia projekteja käynnissä. Alla tietoa www.koirangeenit.fi sivustolta koskien näitä tutkimuksia. Tutustukaa ja osallistukaa, mikäli koirallanne on näitä haettuja ominaisuuksia.

Arkuus on meidänkin rodussa varsin yleistä, ja on hienoa, että luonneominaisuuksia voidaan nykyisin tutkia geenitasolla. Ääniarkuus on varsin yleistä kaikilla koirilla. Kivesvikaisia koiria löytyy Suomen koirakannasta, joten olettehan muistaneet ilmoittaa tästäkin ominaisuudesta tutkimusryhmälle.

Suurin osa irlanninvesispanielikannasta on jo antanut verinäytteen geenipankkiin. Yhdistys järjesti toissatalvena näitä joukkokeräyksiä eri puolilla Suomea. Sen lisäksi useat kasvattajat ovat joko ottaneet verinäytteen luovutusikäiseltä pennulta tai sitten kehoittaneet tekemään tämän esim. penturokotusten yhteydessä. NÄIDEN KOIRIEN OSALTA EI UUTTA VERINÄYTETTÄ TARVITSE TOIMITTAA. Teiltä riittää vain hetki aikaa ja täyttää tutkimusryhmälle vaaditut lomakkeet tai antaa tiedot muuten. Alta löytyvät kaikki ohjeet ja alleviivatuista kohdista on suorat nettilinkit lomakkeisiin.

Jos koirastasi ei ole vielä DNA-verinäytettä toimitettu, niin liitythän mukaan ja teet sen. Ohjeet alla.

Muutenkin, jos koirassasi on näyttteen antamisen jälkeen tapahtunut muutosta sen terveystilassa, niin muistakaa päivittää siitä tietoa tutkimusryhmälle. Alla myös siihenkin ohjeet. Pelkästään irlanninvesispanielia koskevia tutkimuksia ei vielä ole aloitettu geenitasolla. Jalostustoimikuntaa kiinnostaa epilepsian ja syöpäsairauksien, erityisesti imusolmukesyövän eli lymfooman sairausgeenien löytyminen. Jotta geenitutkimus olisi mahdollista, niin sairaita koiria tarvitaan vähintään kymmenen per sairaus ja siihen sitten lisäksi paljon verrokkinäytteitä sukulaiskoirista. Näytteitä sairastuneista vesispanieleista uupuu vielä, jotta projekti kannattaisi käynnistää. Eli jos koirasi sairastuu, ON ERITTÄIN TÄRKEÄTÄ MUISTAA SAATTAA ASIA TUTKIMUSRYHMÄN TIETOON. Vain tällä tavalla mahdollistamme rotukohtaisen tutkimusprojektin alkamisen.

Jalostustoimikunta haluaa lisäksi muistuttaa, että yhdistyksen nettisivuilla on jalostus-linkin alla helposti sähköisesti lähetettävä kuolinsyylomake. Toivomme että kaikista menehtyneistä koirista ilmoitettaisiin niiden kuolinsyyn ja kuolinikä. Lomakkeen voi täyttää myös jo kauan aikaa sitten kuolleista koirista. Muutenkin jalostutoimikunta ottaa tietoa vastaan koirilla ilmenneistä sairauksista ja luonneominaisuuksista. Kaikki tiedot ovat tärkeitä ja niitä käytetään populaatiotasolla mm. Suomen Kennelliiton jalostuksen tavoiteohjelman päivittämiseen. Nykyisen tavoiteohjelman löydät myös yhdistyksen sivuilta jalostus-linkin alta.

Arkuuden (shyness) taustalla vaikuttavat geenit

Persoonallisuuksien löytyminen ihmisten lisäksi kaikilta tutkituilta eläinlajeilta on ollut tärkeimpiä viimeaikaisia käyttäytymisekologian esitysaskeleita. Tapaa reagoida samalla tavalla eri tilanteissa kutsutaan persoonallisuudeksi, esim. aggressiivinen ja dominoiva yksilö lajitovereilleen on myös vastaavasti rohkea kohdatessaan pedon. Arkuus (ujous) - rohkeus akseli on eräs persoonallisuuden tärkeimmistä komponenteista, joka on löydettävissä niin ihmisillä kuin eläimilläkin (mm. koira, susi, kala, linnut), ja sen on todettu myös periytyvän. Muutamia nk. kandidaattigeenejä on ehdotettu eri persoonallisuuspiirteille, ja vahvimmin eri persoonallisuuksiin yhdistytettyjä geenejä ovat olleet dopamiini- ja serotoniinivälittäjäaineisiin liittyvät geenit. Dopamiinilla on havaittu yhteys dominanssiin linnuilla ja novelty seeking -piirteeseen ihmisillä. Serotoniinisääntelyyn liittyvää kandidaattigeeniä on ehdotettu liittyväksi vastaavasti pelokkuuteen/ahdistukseen. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia liittyykö serotoniinivälittäjäaineen säätelygeeni arkuuteen ja löytää mahdollisia uusia arkuuteen vaikuttavia perintötekijöitä.

Huom. Haemme arkuustutkimukseen jatkuvasti lisää arkoja SEKÄ koiria jotka eivät osoita arkuutta arkipäiväisessä elämässä! Tutkimusta varten tarvitsemme palautetun kyselylomakkeen (Arkuuskysely.rtf) sekä verinäytteen Lohen geenipankkiin. Verinäytteen voi toimittaa myöhemmin ottamalla se eläinlääkäriasemalla vaikkapa rokotuksen yhteydessä, tai tulemalla mukaan joukkonäytteenottotilaisuuksiin, joita järjestetään eri puolilla maata (lisätietoa verinäytteen toimittamisesta Lohen geenipankkiin löytyy näiltä samoilta sivuilta). Kyselylomakkeen löydät tästä , ja voit täyttää sen koneella, (esim. lihavoida sopivat kohdat), tallentaa ja lähettää sähköpostilla lgl-kyselyt(at)helsinki.fi. Lomakkeen voi myös tulostaa, täyttää sekä lähettää osoitteeseen: Minna Virta / Koiragenetiikan tutkimusryhmä, PL 63, 00014 Helsingin yliopisto

Ääniarkuus

Ääniarkuus (ääniherkkyys) on lisääntynyt viime vuosikymmeninä useissa roduissa, ja saattaa aiheuttaa vaikeitakin ongelmia arkipäiväisessä elämässä. Ilotulitus, ukkonen ja laukaus saattavat aiheuttaa koirassa pelkotilan, oireiden vaihdellessa lievästä epävarmuudesta suoranaiseen paniikkitilaan. Tutkimuksen tarkoituksena on löytää ääniarkuuteen vaikuttavia geenejä. Tutkimus on yhteistyöprojekti Dr. Steve Hamiltonin kanssa (University of California, San Francisco & University of Pennsylvania, Philadelphia). Tutkimuksen päärotuina ovat bordercollie, australianpaimenkoira sekä saksanpaimenkoira, mutta olemme kiinnostuneita kaiken rotuisista koirista, joilla esiintyy ääniarkuutta.

Tutkimukseen tarvitaan koiria joilla esiintyy ääniarkuutta sekä koiria, joilla sitä ei esiinny. Tutkimukseen voi osallistua täyttämällä arkuuskyselyn (lomakkeessa on lisäksi arkuutta ja aggressiivisuutta koskevia kysymyksiä) ja toimittamalla näyte Lohen DNA-pankkiin Biomedicumiin. Käyttäytymistutkimuksia koskeviin kysymyksiin vastaa Katriina Tiira, katriina.tiira(at)helsinki.fi tai 09-191 25066.

Kivesvika

Koirilla kivekset laskeutuvat niiden synnyinsijoiltaan vatsaontelon takaseinämän vierestä nivuskanavan kautta kivespusseihin syntymän jälkeen. Normaalisti kivesten tulisi olla lopullisilla paikoillaan hyvissä ajoin ennen pennun luovutusikää. Koirilla kivesviasta puhuttaessa tarkoitetaan yleensä piilokiveksisyyttä, jolloin toinen tai molemmat kivekset ovat jääneet laskeutumatta kivespusseihin. Jonkinasteisena kiveksen laskeutumishäiriönä voidaan pitää myös myöhään laskeutunutta kivestä sekä ns. hissikivestä, jolloin kives liikkuu pitkän ajan edes takaisin nivuskanavan ja kivespussin välillä ja asettuu paikoilleen vasta huomattavan myöhäisessä vaiheessa. Piilokiveksisyyttä esiintyy useissa roduissa hyvin yleisesti. Mikäli kivekset puuttuvat kokonaan, ts. niitä ei löydy kastroitaessa edes vatsaontelosta, on kyseessä yleensä varhainen sikiöaikainen häiriö elimen erilaistumisessa.

Geeneillä epäillään olevan suuri osuus piilokiveksisyydessä. Siihen, kuinka piilokiveksisyys periytyy, ei edelleenkään ole saatu varmuutta. Niinpä onkin käynnistetty tutkimus piilokiveksisyyden perinnöllisten tekijöiden selvittämiseksi. Tutkimus on osa EU:n rahoittamaa LUPA-hanketta ja ensimmäisessä vaiheessa mukana ovat belgianpaimenkoirat (groenendael ja tervueren) sekä bordercolliet. Tutkimukseen tarvitaan verinäytteitä etenkin ko. rotujen kivesvikaisista yksilöistä. Myös muiden rotujen näytteet tulevat jatkossa olemaan hyödyksi tutkimuksessa. Lisätietoja kivesvikatutkimuksesta: Marjo Hytönen, marjo.hytonen(at)helsinki.fi

Verinäytteen toimittaminen

Voit osallistua koirasi kanssa tutkimukseen lähettämällä koirastasi verinäytteen tutkimusryhmälle. Verinäytteitä voi antaa esimerkiksi joukkonäytteenotoissa tai eläinlääkärin vastaanotolla. DNA-tutkimusta varten otettavan verinäytteen voi ottaa myös muu kuin eläinlääkäri, kunhan näytteenottaja on saanut tähän tehtävään koulutuksen.

Verinäytteen mukaan tarvitsemme täytetyn näytelomakkeen, jossa kysytään koiran terveystietoja sekä omistajan yhteystietoja. Lomakkeen huolellinen täyttäminen on tärkeää, sillä sairauksia aiheuttavien geenien löytäminen edellyttää tarkkoja terveystietoja. Omistajan yhteystiedot ovat tarpeen siksi, että voimme tarvittaessa ottaa omistajaan yhteyttä lisätietojen saamiseksi tai mahdollisten lisänäytteiden pyytämiseksi. Suomeen rekisteröityjen koirien sukutaulut saamme KoiraNetistä mikäli koiran rekisterinumero on merkitty selvästi lomakkeeseen, mutta muista koirista toivomme myös sukupuutietoja näytteiden mukaan. Kaikki tutkimusryhmälle annetut tiedot käsitellään luottamuksellisesti. Näytelomake kannattaa täyttää etukäteen ennen näytteenottoa, erityisesti joukkonäytteenottoon osallistuessa. Ota näytelomake näytteenottoon mukaan, se sisältää myös näytteenottajalle tarvittavat ohjeet.

Verta otetaan 5 millilitraa (pieniltä koirilta vähemmän) EDTA-putkeen . Putkeen tulee merkitä koiran virallinen nimi tai rekisterinumero tai molemmat. Veriputki postitetaan välittömästi tavallisessa postissa huoneenlämpöisenä tutkimusryhmälle. Mikäli näytettä ei saada heti postiin, tulisi se säilyttää jääkaappilämpötilassa postitukseen asti (perjantaina otetut näytteet viikonlopuksi jääkaappiin ja maanantaina postiin). Joukkonäytteenotoissa kaikki otetut näytteet toimitetaan yhtenä lähetyksenä tutkimusryhmälle, jolloin yksittäisen koiranomistajan ei tarvitse huolehtia postituksesta.

Verinäyte ja näytelomake lähetetään osoitteeseen:

Ranja Eklund/Lohen tutkimusryhmä
Biomedicum Helsinki, huone B332a
Haartmaninkatu 8, PL63
00014 Helsingin Yliopisto

Näytelomake suomeksi